Definisaun no Objetivu husi Orientasaun
Orientasaun refere ba revizaun ida atu determina atitude ka perspetiva sira ne’ebé apropriadu no loos ne’ebé subjasente ba hanoin, preokupasaun no tendénsia sira. Orientasaun edukasionál mak prosesu introdús estudante foun sira ba ambiente edukasionál.
Objetivu husi orientasaun ne’e mak, atu ajuda estudante sira komprende ambiente aprendizajen, sistema akadémiku, no fasilidade sira iha eskola. Orientasaun edukasionál mós bele ajuda estudante sira dezenvolve sira-nia abilidade no komprende sira-nia diresaun iha moris.
Esénsia husi orientasaun edukasionál mak nu’udar meiu ida atu dezenvolve no dezenvolve rekursu umanu ho kualidade. Edukasaun maka meius ida atu forma karakter ho kualidade, dezenvolve koñesimentu, no dezenvolve enkuadramentu ida ba hanoin.
Orientasaun estudante nian mak períodu molok hahú tinan akadémiku iha eskola superiór (SMA) ka (Eskola Secundária Geral-ESG), iha-ne’ebé hala’o atividade oioin hodi simu no aklimata estudante foun sira ba sira-nia ambiente foun.
Benefísiu husi orientasaun eskolár maka estudante sira koñese sira-nia an di’ak liután iha sira-nia ambiente foun no sai familiarizadu ho ambiente eskola nian, tantu ambiente fíziku no sosiál.

Períodu Orientasaun iha ESG NKS Lospalos
Períodu orientasaun iha Escola Secundária Geral (ESG) Nino Konis Santana (NKS) Eskola Sekundária Superiór Lospalos (SMA) hala’o durante semana ida, husi loron 6–10 Janeiru 2025, iha eskola ESG NKS Lospalos. Objetivu maka atu permite estudante foun sira atu sai familiar ho no adapta ba sira nia ambiente foun.
Tinan eskolár foun iha Timor Leste diferente ho Indonézia, iha ne’ebé kurríkulu Indonézia nian hahú nia tinan eskolár foun iha tinan ne’e nia klaran no remata iha tinan oin nia klaran. Maibé iha Timor Leste tinan eskolár foun tinan ida tomak, hahú husi fulan Janeiru no remata iha fulan Dezembru. Tinan eskolár foun ida-ne’e, ezame cawu dahuluk monu iha loron 7-12 fulan-Abril tinan 2025, cawu daruak monu iha loron 14-19 fulan-Jullu tinan 2025, cawu datoluk monu iha loron 17-22 fulan-Novembru tinan 2025, no Ezame Finál Nasionál (EBTANAS) monu iha loron 20-27 fulan-Outubru tinan 2025.
Tinan eskolár foun ne’e, normalmente hahú ho períodu orientasaun iha semana dahuluk fulan janeiru tinan eskolár nian, iha ne’ebé estudante sira hetan fornesimentu ho materiál sira, “introdusaun ba ambiente eskolár, haburas mentalidade estudante nian, koñese sinál tránzitu sira hosi polísia PNTL, introdusaun ba matéria sira hosi kurríkulu no vise-diretór, no remata ho teste entrada ba siénsia (CT-Tecnologia) iha ne’ebé maka estudante foun sira”, koko sira nia abilidade numerasaun no komprensaun kona-ba teoria siénsia sira hanesan fízika, kímika, biolojia no jeolojia. Enkuantu sira ne’ebé hili estudu sosiál (CSH-Ciência Social e Humanidade) la tuir teste, hafoin períodu orientasaun remata automatikamente sira sai estudante primeiru ano (10º ano).
Matéria ne’ebé hanorin iha ESG NKS Lospalos no iha territóriu nasionál Timor Leste laran tomak kompostu husi parte rua mak hanesan parte jerál no parte espesífiku. Parte jerál kompostu husi matéria: “Relijiaun, edukasaun morál, desportu, Lian (Tetun, Portugés, Inglés, Indonézia), no Teknolojia Multimédia”. Parte Espesiál ne’e fahe ba parte rua mak hanesan, Siénsia (CT) no Estudu Sosiál (CSH). Materiál Siénsia/CT kompostu husi, “Matemátika, Fízika, Kímika, Biolojia no Jeolojia” enkuantu materiál Estudu Sosiál/CSH kompostu husi, “Istória, Jeografia, Ekonomia, Sosiolojia no Temas Literatura & Kultura“.
Husi kursu rua iha leten, estudante sira tenke estuda matéria ne’ebé sira hili tuir ida-idak nia kursu, ne’ebé ho objetivu atu prepara estudante sira atu nune’e sira bele kontinua ba fakuldade. Ba kursu siénsia nian, oportunidade sira boot liu no ámbitu luan liu, iha ne’ebé hafoin nia remata eskola sekundária/ESG, nia bele hili nia kursu rasik no kursu estudu sosiál nian mós, maibé pelu kontráriu ba sira ne’ebé hili kursu estudu sosiál nian, ámbitu ne’e kloot, iha ne’ebé sira presiza de’it atu hili sira nia kursu, no la permite atu hili fali kursu siénsia nian.
Tanba ne’e, durante orientasaun, estudante foun sira hein atu komprende sira nia kursu prinsipál sira no, se sira remata arrepende sira nia opsaun sira hafoin graduasaun, fó hanoin atu labele halo opsaun aleatóriu sira, tanba ida-ne’e bele hamosu fallansu iha fakuldade ka arrependementu ikusmai. Tanba ne’e, profesór orientasaun ka sira ne’ebé responsavel ba kurríkulu tenke esplika kle’an kona-ba ida-ne’e ba estudante sira atu evita deziluzaun.
By prof. EdoSantos’25